Läksiäiset ja viinikyläilyä

Terve taas! Enpäs ole hetkeen päässyt tänne kirjoittelemaan, oli nääs melko kiireinen viikonloppu, johon sisältyi muun muassa läksiäispippalot ja serkun rippijuhlat. Rippikemuista nappasin vielä toisen serkkuni meille Helsinkiin, joten eilisiltakin vierähti Nooran kanssa hengaillessa. Nyt kuitenkin muutamia räpsyjä Tampereen reissulta.

 

Ellis on lähdössä kuun lopussa puoleksi vuodeksi Malesiaan vaihtoon, enkä todellakaan tiedä, miten tulen syksystä selviämään ilman sitä! Perjantaina tytsä järkkäsi läksiäisillanistuijaiset hallinnoin muikkeleille (ja parille muulle), joten minäkin ajelin illaksi Tampereelle.

 

Miia toi meille tuliaisiksi upeat Hippo-Buffit. Lohdutuspalkintoja, kun ei päästy viikolla Keuruun Hippokisoihin. Sopii mainiosti mun tyyliin, eikös? Oikeasti toi on kyllä ihan loistava lenkkeillessä kun ilmat viilenee ja se sopii vallan mainiosti mun oranssiin juoksutakkiin!

 

Mutrusuu rymättyläläisen shotin jälkeen. Jos joku haluaa kokeilla, niin iskekää normaaliin viinashottiin silli sekaan ja kulauttakaa kerralla suuhun.  Sillin suolaisuus peitti kyllä kivasti vergin maun...

 

Myöhemmin lähdettiin vielä danssaamaan Hulluun Poroon, ei ehkä ihan mun lempibaari, mutta se terassi on kieltämättä ihan hieno. Yläilmoista olisi kiva kuvailla kaupunkia muullakin kun iPhonella :)

 

Lauantaina aloitettiin päivä Klubin aamiaisella, oi että oli hyvää. Siitä siirryttiin isommalla porukalla Sorsapuistoon ottamaan arskaa. Auringonotto on kyllä paras tapa viettää dagen efteriä, voi hyvällä omallatunnolla laiskotella koko päivän ja samalla saattaa saada hiukan väriäkin pintaan.

 

Illemmalla mentiin vielä Viinikylään syömään. Itse en ollut paikasta kuullutkaan, mutta mä olenkin ollut ihan pihalla Tampereen meiningeistä koko kesän. Kukkaisviikot olivat siis meneillään ja Frecknellin jonnekin sisäpihalle oli sitten pistetty pystyyn Viinikylä. Siellä oli melkeinpä sellainen keskieurooppalainen fiilis. Tuli ihan Saksan olutteltat mieleen, vaikka sellaisissa yleensä onkin vähän riehakkaampi meininki.

 

Tilattiin tuollainen iso lautasellinen kaikkea mahdollista viinin kanssa nautittavaksi. En yhtään muista, mitä kaikkea siinä oli, mutta kaikkea kamalan hienon kuuloista kuiteskin :) Tarkoitus oli ottaa kuva ruokalistan selostuksesta virkistämään muistia, mutta enpäs sitten muistanut sitäkään, hyvä minä!

 

Tampereen visiitti kesti vain 27 tuntia, mutta tuntui huomattavasti pidemmältä. Ajoin takaisin Helsinkiin vasta yömyöhällä, laulellen Suomipopin tahdissa koko matkan. Ehdottomasti paras ajokanava, kun osaa laulaa melkein kaikien biisien mukana. Siinä pysyy hyvin hereillä yksin ajellessa. Ei olisi kyllä yhtään tehnyt mieli lähteä pois Tampereelta, mutta eipä tässä onneksi ole kuin muutama viikko jäljellä paluumuuttoon. Pakko myöntää, että odotan syksyn tuloa jo vähän malttamattomasti. Tai siis koulun alkua, en mitään syyssateita ja nollakelejä. Sitä ennen mulla on kuiteskin vielä parin viikon kesälomakin edessä, joten kesähän on oikeastaan vasta aluillaan!

Nyt taidan käydä sunnuntain rippikuvien kimppuun, ei niitä taidakaan olla kuin vajaa tuhat kipaletta mun koneella... Pikkuinen työ tuhota sieltä kaikki epäonnistuneet ja turhat otokset. Mutta palaillaan ensi kerralla sitten rippikemutunnelmissa.